Järjestämme hoopersin ensiaskeleet -webinaarin perjantaina 16.6. klo 18:00 alkaen. Webinaari nauhoitetaan ja se on katsottavissa kuukauden ajan.
Webinaarissa opit, miten päästä alkuun hoopersissa. Luennoimassa on Hanna Degerman ja Sini Piironen. Kerromme webinaarissa hoopersista lajina (mm. lajin taustaa, säännöistä) ja käymme läpi pohjataitoja sekä perusestetaitojen opettamista. Lisäksi webinaariin osallistuvat saavat kirjallisen materiaalin pohjataidoista sekä viisi harjoitusta. Mitään aikaisempaa lajitaustaa ei webinaariin osallistumiseen tarvitse.
Webinaarissa on mahdollisuus esittää kysymyksiä, mutta niitä voi lähettää myös etukäteen sähköpostilla. Webinaari tullaan toteuttamaan Google Meet-alustalla.
Webinaarin hinta 40 e, mikäli ilmoittaudut viimeistään su 4.6.2023. Sen jälkeen hinta 50 e.
Ilmoittaudu mukaan täyttämällä sitova ilmoittautumislomake tai laittamalla sähköpostia huvihuuppi@gmail.com
Kippari on reilu 5-vuotias prahanrottakoira. Kippari aloitti hoopersin harrastamisen vuoden 2021 alussa Noora Suurnäkki-Voglerin nettikurssilla. Muutaman kuukauden tauko meille tuli treenaamiseen kesällä Kipparin patellaleikkauksen vuoksi, mutta syksystä asti ollaan treenattu hoopersia säännöllisesti. Kippari on helppo harrastuskaveri, koska se innostuu lähestulkoon kaikesta, mitä ikinä päädytään kokeilemaan. Hoopes on kuitenkin selvästi vienyt meidän molempien sydämet ja Kippari on aina intoa täynnä hoopers-radalle päästessään.
Kipparilla on aktiivista agilitytaustaa noin vuoden verran, mutta terveyssyistä (selkä, patellat) jouduimme lopettamaan agilityn jo pari vuotta sitten. Joskus satunnaisesti Kippari pääsee myös agikentälle humputtelemaan. On ollut ilo huomata, kuinka erilainen koira siitä on kuoriutunut hoopers-kentällä, sillä agilityssa sitä sai saattaa esteeltä toiselle, mutta hoopersissa Kippari juoksee itsevarmasti pitkin rataa välillä jopa täysin välittämättä missä minä olen. Tässä onkin meidän tämän hetken haaste – Kippari saattaa tehdä hyvinkin itsenäisesti ratkaisuita radalla eikä aina ole kovin kuulolla käskyjen suhteen. Myös startissa varastaminen on ollut meillä pienoinen ongelma, koska hinku radalle on niin kova. Itselle nämä on positiivisia “ongelmia”, koska ne kertovat itselle Kipparin ilosta hoopersin harrastamista kohtaan!
Huvi on aikoinaan aloittanut agilityn harjoittelemisen, mutta se ei päässyt siinä kovin pitkälle, koska länderimäiseen tapaan pomppiessaan ylös alas, se laskeutui toisen takajalkansa päälle huonosti ja polvi hajosi. Polvi leikattiin ja Huvi toipui siitä niin hyvin, että olisi saanut luvan palata agilityn pariin, mutta oma mieli ei uskaltanut laittaa sitä enää hyppäämään korkeita rimoja.
Hoopers vaikutti siis meille oivalliselta vaihtoehdolta. Ei hyppimistä ja saisi kuitenkin juosta. Huvi rakastaa kirmailla vapaana pitkin metsiä. Joskin sen juoksupyrähdykset eivät ole pitkiä, sillä Huvilla on myös sydänvika, joka vaikuttaa sen jaksamiseen.
Aloitimme innokkaasti hoopersopinnot, mutta opinpolku ei meidän kohdallamme ole ollut suora tai nopea. Kaikenlaiset yritykset käyttää oikopolkuja ovat päätyneet mitä erilaisimpiin takapakkeihin. Olemme palanneet vahvistamaan pohjataitoja aina vaan uudelleen ja uudelleen.
Huvin tehtävänä on selvästi opettaa minulle kärsivällisyyttä, pohjataitojen opettamisen tärkeyttä, sitä miten pienistäkin edistymisistä voi iloita, sitkeyttä ja luovuutta matkalla kohti tavoitetta sekä sitä miten erilaisia koirat voivat keskenään olla. Koiran kouluttaminen on matka, ei päämäärä ja jokainen askel on tärkeä, koska sen saa jakaa oman koiraystävänsä kanssa.
Kauko-ohjaaminen tarkoittaa sitä, että ohjaaja menee rata-alueella merkitylle alueelle, ns. ohjausalueelle, josta hän yrittää ohjata ja käskyttää koiraa suorittamaan radan numerojärjestyksessä. Ohjausalueen koko ja etäisyys kauimmasta esteestä vaihtelee kisaluokkien mukaan.
Kauko-ohjauksessa tavoitteena on, että koira suorittaa radan mahdollisimman turvallisesti ja vähällä fyysisellä kuormituksella. Ohjaajan pitää kertoa koiralle käskyt ajoissa, että koira tietää miten ja mihin suuntaan sen kuuluisi juosta suorittamaan esteitä.
Hoopers on alunperin Amerikasta, josta se levisi ensin Keski-Eurooppaan ja myöhemmin Iso-Britanniaan, minkä jälkeen hiljalleen myös muualle Eurooppaan. Hoopersia voidaan jakaa karkeasti kahteen eri tyylisuuntaukseen: kauko-ohjaus ja tyylilaji, jossa juostaan koiran mukana. Hoopersissa ei ole kansainvälisiä sääntöjä, vaan lähes jokaisella maalla on omanlaisensa säännöt ja tyyli tehdä hoopersia. Esteissäkin on eroja eri maiden välillä. Yhtenäistä on se, että laji olisi fyysisesti vähemmän kuormittavaa kuin agility ja siinä suoritetaan numeroitua rataa agilityn tyyliin. Valtaosa esteistä on sellaisia, joiden läpi juostaan tai jotka kierretään. Usein radat ovat virtaavia, estevälit ovat pitkiä eikä radoilla ole kovin tiukkoja käännöksiä.
Suomessa vuoden 2021 aikana hoopers päätettiin ottaa Sagin alaiseksi lajimuodoksi. Lajin virallistamisen on tarkoitus tapahtua 1.1.2023 alkaen ja kilpaileminen alustavasti 2024. Suomessa hoopers-esteitä on neljä: hoop (pohjarimallinen tai pohjarimaton), putki, veräjä, tynnyri.
Suomessa hoopers tulee olemaan tyyliltään kauko-ohjausta, jossa koiraa ohjataan suorittamaan rataa erilliseltä ohjausalueelta äänen ja liikkeen avulla. Radalla koirakon tavoitteena on virheetön suoritus. Erilaisia virheitä ovat esimerkiksi koiraan tai esteeseen koskeminen, ohjausalueelta poistuminen, koiran pysähtyminen esteen eteen, esteen ohitus tai siltä pois kääntyminen. Alimmissa kahdessa luokassa koirien sijoituksen määrittää vain virhepisteiden määrä, ylimmässä sijoitukseen vaikuttaa myös suoritusaika.
Suomessa tasoluokkia on suunniteltu olevan kolme ja säkäluokkia kaksi. Radan pituus, esteiden väli, ohjausalueen koko ja sijainti sekä radan vaikeus määrittävät tasoluokan, esimerkiksi 3 luokassa suoritettavia esteitä on 18-24, esteiden väliset etäisyydet ovat 5-12 m, ohjausalueen etäisyys kauimmasta esteestä on max 25 m ja ohjausalue on kooltaan 2 x 2 m (tai halkaisija 2,5 m).
Huvihuuppi 